Mynämäen seudun reservialiupseerien syntyhetkenä voidaan pitää huhtikuun viidettä päivää vuonna 1959. Silloin pidettiin Mynälinnassa reservinaliupseeriyhdistyksen perustava kokous. Asioita oli sen verran valmisteltu etukäteen, että yhdistykselle saatiin hyväksyttyä säännöt ja nimeksi tuli Mynämäen – Karjalan reservinaliupseerit r.y., jonka kotipaikka on Mynämäki.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Liukko.Kokouksessa oli läsnä 10 henkilöä.
Ensimmäinen yleinen kokous, joka oli yhdistyksen kevätkokous, pidettiin Mynämäen Elokuvateatterissa 24 päivänä huhtikuuta 1959. Tästä toiminta jatkui kokouksia, kerhoiltoja ja juhlatilaisuuksia
pitäen. Maanpuolustusjuhlat reserviupseerikerhon ja Vapaussoturien kanssa yhteistyössä järjestettyinä olivat myös alkuvuosien ohjelmassa.
Ampumarata-hanke oli ensimmäisen kerran esillä johtokunnan kokouksessa 30.10.59. Tällöin valittiin myös kilpailutoimikunta, joka sai tehtäväkseen ampumaradan perustamisen.
Ensimmäinen vuokrasopimus tehtiin 1.7.1961. Tuolloin vuokrattiin 30 vuodeksi 25 x 60 m kokoinen alue. Seuraavana vuonna aluetta suurennettiin 50×60 m:iin.
Ensimmäinen työ ampumarata-alueella oli vanhan näyttöhaudan puhdistus, jonka jälkeen seurasi ampumakatoksen rakentaminen. Ampumaradan vihkiäiskilpailut olivat 8.7.1961
Majan rakentamistyöt aloitettiin keväällä 1963, viljan ja puutavaran keräyksellä sekä sahauksella paikan päällä. Maja valmistui seuraavan syksyn aikana ja vihkiäiset pidettiin joulujuhlan yhteydessä.
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi alkuvuosina Martti Liukko, vuosina 1966 ja -67 Teljo Lehtonen sekä Martti Liukko jälleen vuosina 1968 -71.
Nimi Mynämäen – Karjalan reservinaliupseerit r.y, nimenä siirtyi historiaan vuonna 1970 ja sen jälkeen yhdistys toimi nimellä Mynämäen seudun reservialiupseerit r.y. Tämä siksi, että jäsenistöstä merkittävä osa oli muualta kuin Mynämäestä ja Karjalasta, mm. Nousiaisista oli riveissä useita aktiivisia reserviläisiä.
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuosina 1978-80 Into Jokila. Vuonna 1979 saatiin Jokilan sitkeän uurastuksen tuloksena hankittua Roukkulin ampumarata-alue yhdistyksen omistukseen. Kauppa käsitti siihen saakka käytössä olleen alueen sekä lisäksi noin puoli hehtaaria metsämaata, johon seuraavana vuonna rakennettiin ampumahiihtoa ja ampumajuoksua varten ampumarata.
Aliupseerien naisväki on alkuajoista asti ollut miestensä rinnalla mukana yhdistyksen toiminnassa, muonittamassa talkooväkeä, kilpailuissa ravintolanpitäjinä sekä monenlaisissa muissa tehtävissä. Niinpä sitten perustettiin Mynämäen seudun reservinaliupseerien naisosasto, jonka puheenjohtajaksi valittiin Kaija Hynnä. Hän johtikin osastoa siitä lähtien kymmenisen vuotta.
Reserviläisurheilussa yhdistyksen jäsenet menestyivät hyvin toiminnan alkuajoista lähtien. Mahtava määrä Reservipiirin mestaruuksia saavutettiin, puhumattakaan Reserviläisurheiluliiton mestaruuksista, joita ottivat lukuisan määrän mestariurheilijat Pentti Lempinen ja Tauno Rokka.
Vuonna 1986 järjestimme Roukkulin maastossa yhdessä Mynämäen res. upseerien sekä Nousiaisten res.upseerien ja aliupseerien kanssa Reserviläis-urheiluliiton ampumasuunnistus-mestaruuskilpailut. Nämä olivat arvokkaimmat kilpailut mitä näissä merkeissä paikkakunnalla on koskaan pidetty.
1990-luvun merkittävin tapahtuma oli eittämättä Mietoisten ja Mynämäen reserviali-upseeriyhdistysten yhteenliittyminen.
Mietoisten reservialiupseerit päättivät v. 1991 lopettaa itsenäisen toimintansa ja liittyä Mynämäen seudun reservialiupseereihin. Roukkulissa 3.3.1992 pidetyssä kokouksessa todettiin, että Mietoisten yhdistyksen lopettaminen oli saatettu loppuun, ja pankkitilit siirretty Mynämäen yhdistyksen nimiin.
Jäsenmaksutulojen ja majan vuokrauksen lisäksi oli keksittävä muitakin tulolähteitä. Muun muassa tielaitokselle käytiin monena talvena tekemässä aurauskeppejä jäsenten metsissä. Parivartion ilmoitushankinnasta saatiin myös yhdistykselle tuloja. Vuonna 1995 järjestettiin retki TATTOO-konserttiin.
Oman varainhankinnan lisäksi jatkettiin edelleen vuosittaisia keräyksiä sotainvalidien ja
–veteraanien hyväksi. Niinpä Sotainvalidien veljesliiton Mynämäen osasto luovutti yhdistyksellemme v. 1996 standaarinsa kiitoksena syyskeräyksen pitkäaikaisesta suorittamisesta.
1990-luvun alkupuolella urheilu oli vielä monipuolista. Roukkulissa järjestettiin ampumahiihto- ja ampumajuoksuharjoituksia. Tuomo Hynnä saavutti jopa piirin kolmiottelumestaruuden v. 1994. Ampumasuunnistukseenkin löytyi osallistujia. Herrasmieskisat oli tarkoitettu kaikille jäsenille. Kisat päättyivät aina grillihetkeen ja saunan lämmitykseen.
Ammunta on kautta vuosien ollut suurimmat joukot kerännyt harrastuslajimme.
Esimerkiksi vuonna 1993 yhdistyksen jäsenet saivat 34 henkilökohtaista mitalia piirin ja liiton kisoista. Pentti Lempisellä oli kotiin tuomisina 3 henkilökohtaista kultamitalia Liiton mestaruuskisoista. S
euraavana vuonna saavutettiin 23 henkilökohtaista mitalia ja Martti Paukku ampui 3 henkilökohtaista Liiton mestaruutta. Vuonna 1996 Reserviläispiiri nimesi Antti Keskitalon vuoden ampujaksi.
Reserviläistoiminta oli ”yleisistä” syistä rajoittunut urheiluun ja esitelmätilaisuuksien sekä tutustumiskäyntien antamaan tietoon maanpuolustuksesta. Neuvostoliiton poliittisen järjestelmän murruttua 1990-luvun alussa alettiin Suomessa vaatia vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestämistä reserviläisille. Reserviläisjärjestöt olivatkin valmiita laajentamaan toimintaansa
Näihin uudistuksiin liittyen, vuonna 1996 päätettiin muuttaa yhdistyksen sääntöjä niin, että miehistölläkin oli mahdollisuus liittyä jäseneksi. Yhdistyksen nimi muuttui muotoon Mynämäen Seudun Reserviläiset ry.
Heikki Jaakkolan luopuessa v. 2004 kolmentoista kauden jälkeen puheenjohtajuudesta, hänestä tehtiin yhdistyksemme ensimmäinen kunniapuheenjohtaja.
Toiminta 2000-luvulla on noudatellut pitkälti vakiintuneita muotoja. Toki nykyaika on tuonut myös uusia tuulahduksia mukanaan. Sääntöjä muutettiin jälleen. Nyt reserviläistoiminta on avointa kaikille. Omat internetsivutkin saatiin aikaan.
Varainhankinnassa uutta on ollut talkootyön myyminen ulkopuolisille tahoille. Vuonna 2002 aloitettiin kuljetukset Itsenäisyyspäivän aaton tanssiaisiin Turkuun. Laurinmarkkinoilla on myöskin ollut oma osas
to jolla on julkisuuden lisäksi saatu pientä tuottoa.
Roukkulin perintöä on pyritty edelleen vaalimaan.Vuonna 2005 tehtiin ampumaradalle turvallisuuden lisäämiseksi ja melun vaimentamiseksi maavalleja. Mittavat maansiirtotyöt tehtiin nekin jäsenistön talkoovoimin. Radalle jouduttiin hakemaan myös ympäristölupa, kuten kaikille muillekin maamme ampumaradoille. Tässä yhteydessä pistooliradalle hankittiin luotiloukut, joilla saadaan lyijy kerättyä talteen ja edelleen kierrätykseen. Myös muu metallijäte kierrätetään.
Ammunnasta kertyi yhdistyksemme jäsenille menestystä myös 2000-luvulla. Vuonna 2002 keräsi Matti Rinnola useita ResUL:n mestaruuksia. Vuonna 2005 saavutti Pekka Nummelin puolestaan Reserviläisurheiluliiton mestaruuden. Muita 2000-luvun menestyneitä ampujia ovat olleet Taneli Leppänen, Jukka Paukku, Pekka Röppänen ja Antti Keskitalo. Uutena lajina mukaan on tullut sovellettu reserviläisammunta. Sen mukana joukkoon on saatu uusia harrastajia.
Yhdistyksen syyskokous kutsui v.2007 sillä hetkellä jäsenenä olleet sotaveteraanit Hannes Loposen, Pentti Himangan, Risto Palinin ja Erkki Vaarneen yhdistyksen kunniajäseniksi.
Tähän historiikkiin on otettu osa niistä tapahtumista mitä näitten viiden vuosikymmenen aikana on reserviläisyhdistyksen parissa paikkakunnalla tapahtunut reserviläisten fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitämiseksi vuodesta 1959 tähän päivään. Ulospäin näkyvin osa ovat varmasti olleet kunniavartiot ja seppeltenlaskut sankarihaudoilla aina itsenäisyyspäivänä ja kaatuneitten muistopäivänä sekä aktiivinen ampumaharrastus.
